Finnish Business Quality, Blockchain Example

Lohkoketjuteknologia lyhyesti – mikä se on?

Monissa tietotekniikan uutisissa vilisee sana lohkoketjuteknologia eli blockchain. Kyseessä on täysin uusi teknologia, joka on samalla virtuaalivaluuttojen selkäranka. Tänä päivänä monet teknologiayritykset, pankit ja valtiot tutkivat lohkoketjuteknologiaa ja sen mahdollisuuksia. Sen käyttäminen ei ole pelkästään rajoittunut bitcoinin tapaisiin virtuaalivaluuttoihin, vaan teknologiaa pystytään hyödyntämään useissa sovelluksissa.

Palataan ajassa taaksepäin – mihin ongelmaan lohkoketjuteknologia on kehitetty?

Asiantuntijat hehkuttavat uutta lohkoketjuteknologiaa ja vertaavat sen tärkeyttä jopa internetin keksimiseen. Teknologian ymmärtämiseksi täytyy kuitenkin tutustua sitä edeltävään tiedon varastointiin eli keskitettyyn kirjanpitoon. Se on monelle tuttu jo vuosikymmenien takaa esimerkiksi kirkkojen, kaupunkien ja muiden yhteisöjen asukasarkistoista. Ne ovat kuitenkin riskialttiita tulipaloille ja muille onnettomuuksille.

Digitaalisessa ajassa tieto on edelleen varastoitu keskitetysti – mutta tällä kertaa digitaalisesti. Näistä hyvänä esimerkkinä ovat väestötietojärjestelmä ja ajoneuvorekisteri. Tässä perinteisessä mallissa on edelleen kaksi merkittävää ongelmaa: luotettavuus ja turvallisuus

Jopa digitaalisessa ympäristössä keskitetty tieto on houkutteleva kohde hakkereille ja muille pahantekijöille. Monesti olemme lukeneet uutisista, kuinka merkittäviä tietojärjestelmiä on hakkeroitu, ja tärkeitä tietoja, kuten luottokorttitietoja, on päässyt rikollisten käsiin.

Lisäksi keskitetyn tiedon haltijaan täytyy olla sataprosenttinen luottamus. Tärkeät tietovarastot ovat luonnollisesti luotettavien tahojen, muun muassa valtion tai pankkien, hallussa. Samalla tämä tarkoittaa sitä, että haltija voi rajoittaa tai kontrolloida muiden pääsyä informaatioon, joka on yksi syy virtuaalivaluuttojen syntyyn.

Lohkoketjuteknologia ei ole kenenkään hallinnassa

Lohkoketjuteknologia on keskitetyn tiedon vastakohta, eli hajautettu kirjanpitoteknologia. Sen englanninkielinen merkitys: distributed ledger techonology, kertoo parhaiten teknologian perustoimintaidean.

Mitä tämä sitten tarkoittaa käytännössä?

  • Jokainen data on käytännössä tallennettu jokaiselle verkkoa pyörittävälle palvelimelle, joista käytetään nimitystä node.
  • Lohkoketjuksi kutsutaan verkostoa, jossa kymmenet tuhannet sitä tukevat palvelinkoneet ovat yhdistyneet toisiinsa internetin välityksellä.
  • Internetistä poiketen lohkoketjussa ei ole esimerkiksi keskuspalvelimia, jotka olisivat avoimia hyökkäyksille ja lamautuksille.
  • Verkosto takaa juuri lohkoketjun turvallisuuden. Kukaan ei pysty tuhoamaan varastoitua tietoa. Yhden palvelimen hakkerointi ei muuta mitään ja samalla se on sensuurinkestävä.
  • Se perustuu open source -toimintaan, joten kuka tahansa voi pystyttää oman noden ja tulla osalliseksi verkostoon.
  • Luottavuuden takaa se, ettei tietoa omista tai hallitse kukaan. Kyseessä on täysin peer to peer -teknologia.

Mikä tekee lohkoketjuteknologiasta mullistavan?

Englanninkielisen nimensä mukaisesti kyseessä on siis ketjuissa olevia lohkoja (chain of blocks). Yksi lohko tarkoittaa esimerkiksi bitcoinin tapauksessa yhtä megatavua, eli yhteen megatavuun mahtuu vain tietty määrä tietoa. Kun lohko täyttyy tarvittavasta tiedosta, se liitetään uutena lohkona jo olemassa olevaa ketjuun. Bitcoinissa se tapahtuu kerran kymmenessä minuutissa.

Teknologian tärkein ja merkittävin ominaisuus on sen turvallisuus. Ketjussa olevaa tietoa on melkein mahdotonta muuttaa. Turvallisuus on taattu jokaisen lohkon sisältämällä niin sanotulla tiivistefunktiolla, joka on matemaattisesti laskettu yhteenveto edellisen lohkon tiedoista.

Täten jos aikaisempia lohkoja yritettäisiin muuttaa, tiivistefunktio ei enää toimisi. Matemaattisen laskelman murtaminen vaatisi niin suuren laskentavoiman, ettei sitä ole vielä keksitty. Ainoastaan tulevaisuudessa mahdollisesti keksittävät kvanttikoneet pystyisivät tähän, mutta nykyiset uuden sukupolven lohkot ovat suunniteltu torjumaan jopa tällaiset hyökkäykset.

Mihin sitä voidaan soveltaa?

Virtuaalivaluuttojen lisäksi sitä voidaan käyttää lukemattomissa sovelluksissa ja toimialoilla. Periaatteessa sitä voidaan hyödyntää siellä, missä on pulaa luottamuksesta.

Ensimmäinen sovellusala on ollut luonnollisesti finanssiala, joka pystyisi vauhdittamaan lohkoketjuteknologian avulla esimerkiksi kansainvälisiä rahasiirtoja. Lohkoketjun avulla siirrot sujuisivat sekunneissa ja samalla kustannukset saataisiin minimiin. Monet kansainväliset pankit ovat kehittäneet oman Cordia-lohkoketjuratkaisunsa, missä on mukana myös suomalaisia pankkeja, kuten Nordea ja OP.

Lohkoketjuteknologian leviäminen riippuu osapuolien innosta kehittää sitä. Suomessa esimerkiksi Maahanmuuttovirasto suunnittelee pilottijärjestelmää, jossa hyödynnettäisiin lohkoketjua. Monet maat ovat jo aktiivisesti miettimässä maarekisterinsä siirtämistä lohkoketjuun – yksi näistä maista on naapurimaa Ruotsi. Dubai on myös ottanut listalleen siirtää valtion asiakirjat lohkoketjualustalle.

Finanssialan ja valtioiden lisäksi myös terveydenhoitoala hyötyisi suuresti teknologiasta. Sillä pystyttäisiin rakentamaan terveystietokanta, joka olisi hyvin suojattua ja saatavilla aina tarvittaessa. Tietokantoja voidaan käyttää myös muissa maissa, jolloin esimerkiksi lomailijan joutuessa sairaalaan lomakohteessaan sairaalan lääkäri pääsisi lohkoketjujärjestelmän avulla käsiksi potilaan aikaisempiin tietoihin.

Lohkoketjun käytön ainoa rajoitus on mielikuvitus. Sitä voidaan käyttää esimerkiksi maailman timanttien, kalliiden autojen varaosien ja vaikkapa lääkkeiden rekisteröimiseen, joka samalla on tehokas tapa estää varkaudet. Megatrendin tavoin sitä kehitetään tällä hetkellä vauhdilla, joka voi poikia myös vääriä sovellusratkaisuja. Tulevaisuudessa siitä odotetaan muodostuvan vakiintunut tapa tiedon tallentamiseen.

Click to read a Casino Review or a Slot Review example!